Banjaaks?-blogin esittely (v1.01)

Banjaaks? on blogi joka kertoo tutustumis- ja tutkimusmatkastani Venäjään, venäläiseen kulttuuriin ja venäläisiin. Blogin kohderyhmänä ovat erityisesti tiedostavat nuoret aikuiset ja tulen käsittelemään teemoja kuten yleismaailmalliset ja paikalliset alakulttuurit, ruoka, tee, hengellisyys, underground, musiikki ja elokuvat. Sellaiset aiheet jotka itseäni ja varmasti monia muitakin kiinnostavat ja joista haluaisin kertoa hieman syventävämmin. Aiheina saattaa olla vaikkapa nuorten aikuisten tapakulttuuri, mitä meditointi- tai vegemestoja kannattaa Pietarissa tsekata, teeseremoniasessiot, kantaaottavaa venäläistä räppiä, shamaanit, psykedeelisiä neuvostoajan leffoja ym. ym.. niin, ja ne banjat). Blogin tarkoitus on edistää kulttuurienvälistä kanssakäymistä nuorten suomalaisten ja venäläisten välillä ja inspiroida ihmisiä matkailemaan. Tulen tekemään tänne postauksia silloin kun on jotain jaettavaa, laatu ennen määrää periaatteella.

Ensin hieman itsestäni ja omasta taustastani aiheeseen. Olen 29-vuotias mies ja asustelen Tampereella lähiössä missä puhutaan myös paljon venäjää. Peruskoulussa ja lukiossa ollessani ei käynyt edes mielessä opiskella venäjää ja silloinen minäni olisi varmasti tosi yllättynyt siitä, että tulen vielä matkustelemaan paljon Venäjällä.
Olen elämäntapa hc-tekno-muusikko, keikkailen artistina ja dj:nä sekä järkkäilen pienimuotoisia UG-tapahtumia. Elämäntapani innoitti minut matkustelemaan ja keikkailemaan ulkomailla. Aloin jossain vaiheessa verkostoitumaan myös venäläisen skenen kanssa ja 2010 tein ensimmäisen reissuni Pietariin, missä soitin eräällä keskustan klubilla ja hylätyssä tehdashallissa. Seuraavana vuonna kävin Pietarissa pariin otteeseen ja kutsuimme myös pietarilaisia Tampereelle soittamaan. 2012 heitin parin frendin kanssa pienen rundin Pietariin ja Samaraan, poiketen samalla Moskovassa. Viime vuonna idänmatkat jäivät välistä, mutta tänä vuonna hommasin ensimmäistä kertaa vuosiviisumin ja aloin matkailla aktiivisemmin. Keikkailun lisäksi oli ihmissuhdekuvio, josta en tähän nyt sen tarkemmin avaudu, mutta joka omalta osaltaan avasi monia ovia ja syvensi paljon omaa ymmärrystä ja kiinnostustani Venäjää kohtaan.
Syksyllä sain vihdoinkin otettua itseäni niskasta kiinni ja aloitin kielen opiskelun työväenopistolla sekä itsenäisesti. Pyrin oppimaan kieltä ainakin sen verran, että pääsisin mukaan juttuun ihmisten kanssa, jotka eivät osaa englantia tai suomea.

Kipinä aloittaa tämä blogi lähti tällä hetkellä vallitsevasta jäätävästä poliittisesta ilmapiiristä, joka on etäännyttänyt suomalaisia kulttuurienväliseltä kanssakäymiseltä venäläisten kanssa ja maalaillut turhia viholliskuvia. Nyt jos koskaan olisi tavallisten, ja hieman epätavallistenkin, ihmisten nimenomaan hyvä kohdata, ystävystyä ja rakastua rajojen yli.
Tämä blogi tulee käsittelemään hyvin vähän politiikkaa, jos ollenkaan. Ville Haapasaloa lainatakseni: "[Venäjällä] on olemassa politiikka ja ihmiset, jotka ei liity siihen politiikkaan.". Venäläisiä kohdanneena olen huomannut monen tuntevan huonoa itsetuntoa venäläisyyttään kohtaan, johtuen erinäisistä yhteiskunnallisista epäkohdista ja joskus myös siitä minkälainen kuva maailmalla on Venäjästä. Tällainen ei ole kovin vierasta suomalaisillekaan - moni kokee alemmuuden tunnetta suomalaista tapakulttuuria kohtaan tai pitää olla jatkuvasti todistelemassa sitä kuinka hyviä me suomalaiset ollaan (verrattuna etenkin ruotsalaisiin).
Kuitenkin me kaikki haluamme sisimmässämme vain rakkautta ja tulla hyväksytyiksi sellaisina kuin olemme. Kun on hyväksynyt itsensä niin sitten sitä rakkautta voi alkaa jakaa naapuriinkin. Kaikki voivat olla omalla tavallaan osa tätä ruohonjuuritason evoluutiota.

Stadin slangin verbi bonjata tulee venäläisestä sanasta panjat (понять), joka tarkoittaa ymmärtämistä. Banja on venäläinen sauna ja eräs yhtenäinen piirre kulttuureissamme (huom. siis ainakin täällä läntisemmässä lähimaastossa). Mesta minne tullaan relaksoitumaan, puhdistautumaan ja puhumaan syvällisiä tasavertaisina ihmisinä. Tervetuloa siis mukaan löylyihin!))